Routes nationales de la Finlande

Les routes nationales de Finlande (en finnois : valtatiet, en suédois : riksväg) sont les artères routières majeures de la Finlande.

Panneau de signalisation de la nationale 2.

DescriptionModifier

Elles constituent un dixième des routes de Finlande en longueur mais correspondent à la moitié du trafic routier^{[g 1]} Dans le système de numérotation des routes elles portent les numéros 1 à 39 (dont seuls les numéros 1–16 et 18–29 sont utilisés). Auparavant les routes nationales s'appelaient en finnois : viertotie, en suédois : chaussé). Au début 2011 la Finlande possède 8 600 kilomètres de routes nationales qui sont toutes recouvertes^{[g 2]}. Elles sont complétées par les routes principales de Finlande.

Liste des routes nationales de FinlandeModifier

Route	Trajet	Carte
	Helsinki – Palojärvi – Lohja – Salo – Turku
	Palojärvi – Nummela – Karkkila – Forssa – Huittinen – Pori – Mäntyluoto
	Helsinki – Hyvinkää – Riihimäki – Hämeenlinna – Tampere – Parkano – Jalasjärvi – Kurikka – Laihia – Vaasa
	Helsinki – Mäntsälä – Lahti – Heinola – Jyväskylä – Oulu – Kemi – Keminmaa – Rovaniemi – Sodankylä – Ivalo – Inari – Utsjoki
	Heinola – Mikkeli – Varkaus – Kuopio – Iisalmi – Kajaani – Kuusamo – Kemijärvi – Sodankylä
	Koskenkylä – Kouvola – Luumäki – Lappeenranta – Imatra – Parikkala – Joensuu – Kajaani
	Helsinki – Porvoo – Kotka – Hamina – Vaalimaa
	Turku – Rauma – Pori – Vaasa – Nykarleby – Kokkola – Kalajoki – Raahe – Liminka - (Oulu)
	Turku – Loimaa – Tampere – Jämsä – Jyväskylä – Kuopio – Outokumpu – Joensuu – Niirala
	Turku – Forssa – Hämeenlinna – Tuulos
	Nokia – Pori
	Rauma – Huittinen – Nokia – Tampere – Lahti – Kouvola
	Nuijamaa – Lappeenranta – Mikkeli – Jyväskylä – Kyyjärvi – Kokkola
	Juva – Savonlinna – Punkaharju – Parikkala
	Kotka – Kouvola – Mikkeli
	Ylistaro – Lapua – Kyyjärvi
	devenue un tronçon de la Valtatie 9^[1] en 2010.
	Jyväskylä – Petäjävesi – Ähtäri – Alavus – Seinäjoki – Ylistaro – Laihia – Vaasa
	Jalasjärvi – Seinäjoki – Lapua – Kauhava – Nykarleby
	Oulu – Pudasjärvi – Taivalkoski – Kuusamo
	Tornio – Pello – Kolari – Muonio – Kilpisjärvi
	Oulu – Utajärvi – Kontiomäki – Kajaani
	Pori – Kankaanpää – Parkano – Virrat – Keuruu – Jyväskylä – Pieksämäki – Varkaus – Joensuu
	Lahti – Padasjoki – Jämsä
	Hanko – Lohja – Hyvinkää – Mäntsälä
	Hamina – Luumäki
	Kalajoki – Ylivieska – Nivala – Haapajärvi – Pyhäjärvi – Kiuruvesi – Iisalmi
	Kokkola – Nivala – Kärsämäki – Pyhäntä – Mainua – (Kajaani)
	Keminmaa – Tornio

Les numéros 17 et 30–39 sont réservés.

Routes européennes en FinlandeModifier

Certaines routes nationales de Finlande font partie du réseau des routes européennes. Dans la liste des routes européennes ci-dessous, les routes nationales finlandaises sont en gras^[2] :

Route européenne	Trajet	Carte
E 4	Helsingborg – Jönköping – Norrköping – Södertälje – Stockholm – Uppsala – Gävle – Sundsvall – Örnsköldsvik – Umeå – Luleå – Haparanda – Tornio
E 8	Tromsø – Nordkjosbotn – Skibotn – Kilpisjärvi – Kaaresuvanto – Muonio – Tornio – Kemi – Oulu – Vaasa – Turku
E 12	Mo i Rana – Storuman – Umeå – (traversier) – Vaasa – Tampere – Hämeenlinna – Helsinki
E 18	Enniskillen – Belfast – (traversier) – Stranraer – Carlisle – Newcastle – (traversier) – Kristiansand – Drammen – Oslo – Karlstad – Örebro – Västerås – Stockholm – Kapellskär – (traversier) – Mariehamn – (traversier) – Turku/Naantali – Helsinki – Kotka – Vaalimaa – Viipuri – Saint-Pétersbourg
E 45	Kaaresuvanto (Finlande) – Karesuando (Suède) – Gällivare – Storuman – Östersund – Mora – Säffle – Trollhättan – Göteborg – (traversier) – Frederikshavn – Flensburg – Hambourg – Hanovre – Nuremberg – Munich – Innsbruck – Brennero – Bolzano – Vérone – Bologne – Naples – Salerno – Villa San Giovanni – (traversier) – Messine – Catania – Syracuse – Gela
E 63	Sodankylä – Kuusamo – Kajaani – Iisalmi – Kuopio – Jyväskylä – Tampere – Turku
E 67	Helsinki – (traversier) – Tallinn – Riga – Kaunas – Varsovie – Piotrków Trybunalski – Wroclaw – Klodzko – Náchod – Hradec Králové – Praha
E 75	Vardø – Vesisaari – Nesseby – Varangerbotn – Tana – Utsjoki – Inari – Ivalo – Sodankylä – Rovaniemi – Kemi – Oulu – Jyväskylä – Heinola – Lahti – Helsinki – (bac) – Gdańsk – Świecie – Thorn – Krośniewice – Łódź – Piotrkow Trybunalski – Częstochowa – Będzin – Katowice – Tychy – Bielsko-Biała – Cesky Tesin – Žilina – Trenčín – Trnava – Bratislava – Mosonmagyaróvár – Győr – Tatabanya – Budapest – Kecskemet – Szeged – Subotica – Novi Sad – Belgrade – Niš – Skopje – Vélès – Gevgelija – Thessaloniki – Larissa – Lamía – Thèbes – Athènes – Le Pirée – (traversier) – La Canée – Heraklion – Sitia

AnnexesModifier

Sur les autres projets Wikimedia :

Routes nationales de la Finlande, sur Wikimedia Commons

Articles connexesModifier

Liens externesModifier

(fi) Autoilijan tiekartta 2007, Liikennevirasto, 2006 (ISBN 978-951-593-047-7, lire en ligne)
(fi) Matti Grönroos, « Suomen valta- ja kantatiet. Kyläteistä valtaväyliin », 2007 (consulté le 26 février 2011)
(fi) « Maantielaki », Finlex, 23 juin 2005 /503 (consulté le 11 décembre 2012)
(fi) « Tienumerokartat », Tiehallinto (consulté le 26 février 2011)

Notes et référencesModifier

↑ (fi) « Valtatie 9 ulottuu jatkossa läpi Suomen », Liikenne ja viestinta virasto, 16 février 2010 (consulté le 15 décembre 2012)
↑ (fi) Matti Grönroos, « Eurooppatiet » (consulté le 11 décembre 2012)

(fi) Tietilasto 2011, Helsinki, Liikennevirasto, 2011 (ISBN 978-952-255-187-0, lire en ligne)

↑ Tietilasto 2010, p. 11.
↑ Tietilasto 2010, pages 23, 42.

[3] (fi) « Valtatie 9 ulottuu jatkossa läpi Suomen », Liikenne ja viestinta virasto, 16 février 2010 (consulté le 15 décembre 2012)

[4] (fi) Matti Grönroos, « Eurooppatiet » (consulté le 11 décembre 2012)

[tietilasto_2010_s2010_s11-1] Tietilasto 2010, p. 11.

[tietilasto_2010_ss_23_42-2] Tietilasto 2010, pages 23, 42.

[g 1]

[g 2]

[1]

[2]