Jussis
Image associée à la récompense
Aleksi Bardy, Dome Karukoski et Pekko Pesonen au gala Jussi 2011.

Organisateur Filmiaura
Pays Finlande
Date de création 16.11.1944
Site officiel https://www.jussit.fi/

Les Jussis (« Prix Jussi ») sont des récompenses de cinéma finlandaises, décernées par l'organisation Filmiaura depuis 1944.

Ils sont les équivalents finlandais des Oscars américains ou des César français.

La cérémonie se tient au début de chaque année. Ce prix est l'un des plus anciens en Europe[1].

DescriptionModifier

Les prix Jussi sont décernés par l'association de professionnels du cinéma Filmiaura. La statue en plâtre du prix Jussi distribuée aux gagnants est sculptée par Ben Renvall et représente un homme d'Ostrobotnie debout, les jambes écartées.

Le prix Jussi est l'un des plus anciens prix cinématographiques d'Europe.

L'intérêt porté au Jussi a fluctué tout au long de son histoire. C'était le prix le plus convoité de l'âge d'or du cinéma finlandais dans les années 1940 et 1950, et il a perdu de son éclat dans les années 1960 et 1970.

Le Jussi a été progressivement réapprécié avec la télévision régulière qui a commencé dans les années 1980 et la nouvelle montée du cinéma finlandais dans les années 1990. Actuellement, Filmiaura récompense les longs métrages finlandais dans 15 catégories différentes.

HistoireModifier

Fondation par des journalistes de cinémaModifier

 
Ben Renvall et son modèle de statue Jussi.
 
Ansa Ikonen obtient le prix du meilleur rôle féminin dans le premier Jussi en 1944.

Le 16 septembre 1944, les critiques cinématographiques de magazines et de quotidiens d'Helsinki fondent une association à l'initiative de Tapio Vilpononen. Elle est baptisée Elokuvajournalistit.

Sur proposition de Tapio Vilpponen, l'association a commencé à projeter la distribution d'un prix annuel du film, similaire aux l'Oscars américains.

Le nom du prix est initialement statue d'Aino. Finalement, il tirera son nom de Harrin Jussi, le protagoniste masculin de la pièce Ostrobothniens (fi) filmée deux fois.

La statue de Jussi en plâtre, haute de 28,5 cm, a été conçue par le sculpteur Ben Renvall[2],[3]. Les premières statues ont été distribuées au restaurant Adlon à Helsinki le [4].

Le prix Jussi serait le plus ancien prix national du cinéma en Europe[5]. Parmi les prix nationaux du cinéma européen les plus connus sont le Bafta britannique (1947), le Prix Guldbagge suédois (1964) et le César du cinéma français (1975).

Annikki Arni, l'une des fondatrices du prix Jussi, a rappelé dans un article ultérieur que le prix était calqué sur l'Oscar américain et le Grand prix du cinéma français[6].

Dissolution et nouvelle associationModifier

Les membres de l'Association des journalistes de cinéma ont commencé à se quereller à partir de la fin des années 1950. La raison en était les contradictions entre les nouvelles et les anciennes générations sur le rôle du journalisme cinématographique. Ces conflits aboutirent à la paralysie de l'association en 1961. L'ancienne génération perdit le scrutin et démissionna de l'association. La nouvelle directio s'est réuni pour la dernière fois une semaine après un vote controversé. L'association ferma définitivement au printemps 1962. Ainsi, la distribution des statues de Jussi prit une pause d'un an et demi[2].

L'automne suivant, l'ancienne génération des journalistes de cinéma, qui a démissionné, décide de créer sa propre association. La nouvelle Association Filmiaura a été fondée à l'initiative de la journaliste Paula Talaskivi et comptait 21 membres fondateurs. Le premier président de l'association était Ahti Sonninen et la secrétaire était Glory Leppänen[7].

Baisse de popularitéModifier

 
Lauréats du prix Jussi au restaurant Vaakuna lors du gala de 1964.

Les attitudes envers les Jussis ont varié tout au long de leur histoire. Dans les premières années, les statues étaient très appréciées. C'étaient les seuls prix cinématographiques en Finlande, et donc les Jussis avaient une sorte de cachet semi-officiel[8]. Au fil des ans, une grande variété de récompenses cinématographiques ont vu le jour en Finlande, dont certaines étaient des prix financiers. Dans le même temps, l'arrivée de la télévision dans les foyers finlandais a fait s'effondrer le nombre de spectateurs de films en salles[9]. Au fur et à mesure que la qualité des films et le nombre de téléspectateurs baissaient, l'appréciation des Jussis a aussi diminué. À la fin des années 1960, le prix était même méprisé au point que certains de ses récipiendaires ne prenaient même pas la peine de venir recevoir leurs prix, pour certains, cela pouvait être dû à l'absence de prix monétaire. Dans des écrits publics individuels, les juges d'attribution du prix ont même été accusés d'avoir été soudoyés[10].

Après leur première diffusion télévision en 1963, il a fallu plusieurs années aux Jussis pour rréapparaître à la télévision. La prochaine télévision de la cérémonie de remise des prix a été réalisée dans le cadre de l'émission populaire Jatkoaika en 1969 sur la chaîne TV1 de YLE. Cependant, il a fallu plus d'une décennie avant que des émissions presque régulières ne commencent en 1983[11]. L'appréciation des Jussis était à son plus bas pendant la vague de radicalisme des années 1960 et 1970[12]. Dans les années 1970, il y avait une lutte pour un soutien financier public pour les films, et les prix étaient une question secondaire à l'époque[13]. Dans les années 1980, les cérémonies de remise des prix Jussi pouvaient être modestes et les participants s'habillaient comme pour la vie de tous les jours. Jusqu'au début des années 1990, les magazines regrettaient l'ambiance festive et le glamour des premiers galas Jussi. Dans les moments difficiles, la distribution des prix Jussi a été maintenue, même en cercle restreint, et elle a recommencé à être appréciée[10].

Remontée de la popularitéModifier

La popularité du cinéma finlandais a remonté lorsqu'une nouvelle génération a commencé à produire des histoires intéressant les spectateurs.

Le film de Markku Pölönen Onnen maa, dont la première a eu lieu en 1993 en pleine récession finlandaise (fi) a suscité l'intérêt du grand public. Cependant, il n'avait même pas été présélectionné pour la compétition du prix Jussi de l'année suivante, mais à la demande du conseiller en cinéma Kari Uusitalo, il a été soumis au vote et a finalement reçu quatre prix[11]. Dans les années 1990, le cinéma finlandais oscillait entre les succès internationaux et la paralysie complète, jusqu'à sa renaissance de 1999[14].

À cette époque, les films finlandais ont attiré au total plus d'un million de spectateurs, et depuis la tendance annuelle s'est poursuivie presque sans interruption[15]. En 2010, les films finlandais ont déjà franchi la barre des deux millions de spectateurs[16].

Lieux de distribution des prixModifier

 
Le premier gala des Jussis au restaurant Adlon en 1944.
Prix décernés par l'association des journalistes
# Lieu date Période
1 Restaurant Adlon (fi) 16.11.1944 1.9.1943–30.9.1944
2 Restaurant Adlon 6.11.1945 1.10.1944–30.9.1945
3 Restaurant Fennia 1.11.1946 1.10.1945–31.7.1946
4 Restaurant Fennia 19.10.1947 1.8.1946–31.7.1947
5 Restaurant Fennia 14.10.1948 1.8.1947–30.4.1948
6 Restaurant Fennia 19.11.1949 1.5.1948–30.9.1949
7 Kalastajatorppa 15.11.1950 1.10.1949–30.9.1950
8 Hôtel Aulanko 19.11.1951 1.10.1950–30.9.1951
9 Restaurant Kaivohuone 18.11.1952 1.10.1951–30.9.1952
10 Kalastajatorppa 17.10.1953 1.10.1952–30.9.1953
11 Kalastajatorppa 15.11.1954 1.10.1953–30.9.1954
12 HOK et Rex 16.11.1955 1.10.1954–30.9.1955
13 Insinööritalo 10.11.1956 1.10.1955–30.9.1956
14 Restaurant Teatterigrilli 16.11.1957 1.10.1956–30.9.1957
15 Maison d'artiste Lalluka (fi) 18.11.1958 1.10.1957–30.9.1958
16 Kalastajatorppa 18.11.1959 1.10.1958–30.9.1959
17 pas de cérémonie 21.1.1962 1.10.1959–31.12.1961
Sources[17]
Prix décernés par Filmiaura
# Lieux Date Période
18 studio Tesvisio 18.10.1963 1962
19 Restaurant Vaakuna 31.10.1964 1963
20 Restaurant Vaakuna 30.4 1966 1964-1965
21 Immeuble administratif de Kallio 28.2.1967 1966
22 Restaurant Royal 12.3.1968 1967
23 studio Yle TV1 22.2.1969 1968
24 Restaurant Royal 3.4.1970 1969
25 École de Taivallahti 27. 5.1971 1970
26 Cinéma La Scala 27.8.1972 1.1.1971–30.6.1972
27 Cinéma Adlon 26.8.1973 1.7.1972–30.6.1973
28 Cinéma Gloria 2.9.1974 1.7.1973–30.6.1974
29 Cinéma Orion 1.9.1975 1.7.1974–30.6.1975
30 Cinéma Maxim 2.9.1976 1.7.1975–30.6.1976
31 Cinéma Gloria 25.4.1977 1.7.1976–28.2.1977
32 Cinéma Gloria 15.5.1978 1.3.1977–28.2.1978
33 Cinéma Gloria 27.5.1979 1.3.1978–28.2.1979
34 Cinéma Gloria 26.5.1980 1.3.1979–29.2.1980
35 Hôtel Aulanko 28.5.1981 1.3.1980–28.2.1981
36 Cinéma Maxim 1.6.1982 1.3.1981–28.2.1982
37 Yleisradio 20.5.1983 1.3.1982–28.2.1983
38 Restaurant Kaisaniemi 11.4.1984 1.3.1983–29.2.1984
39 Restaurant Kaivohuone 3. 4.1985 1.3.1984–28.2.1985
40 Restaurant Vanha Poli 7.2.1986 1.3.1985–31.12.1985
41 Fondation du film finlandais 20.2.1987 1986
42 Fondation du film finlandais (fi) 12.2.1988 1987
43 Fondation du film finlandais 3.2.1989 1988
44 Théâtre Savoy 23.2.1990 1989
45 Théâtre Savoy 8.2.1991 1990
46 H-studio d'Yleisradio 7.2.1992 1991
47 Fondation du film finlandais 13.2.1993 1992
48 Théâtre d'Alexandre 19.3.1994 1993
49 Hotelli LordHotel 3.2.1995 1994
50 Kaapelitehdas 31.3.1996 1995
51 Valkoinen sali 1.3.1997 1996
52 Valkoinen sali 20.3.1998 1997
53 Valkoinen sali 27.2.1999 1998
54 Finlandia-talo 20.2.2000 1999
55 Finlandia-talo 18.2.2001 2000
56 Restaurant Vanha Maestro 20.1.2002 2001
57 Restaurant Vanha Maestro 19.1.2003 2002
58 Restaurant Vanha Maestro 1.2.2004 2003
59 Studio 51 6.2.2005 2004
60 Studio 51 5.2.2006 2005
61 Studio 51 4.2.2007 2006
62 Studio 51 3.2.2008 2007
63 Kaapelitehdas 1.2.2009 2008
64 Kaapelitehdas 31.1.2010 2009
65 Kaapelitehdas 6.2.2011 2010
66 Kaapelitehdas 29.1.2012 2011
67 Kaapelitehdas 3.2.2013 2012
68 Kaapelitehdas 2.2.2014 2013
69 Kaapelitehdas 1.2.2015 2014
70 Yle 19.3.2016 2015
71 Kaapelitehdas 24.3.2017 2016
72 Kaapelitehdas 23.3.2018 2017
73 Kaapelitehdas 22.3.2019 2018
74 Kaapelitehdas 14.10.2020 2019
Sources[17]

Méthode de sélection des lauréatsModifier

La sélection des récipiendaires des Jussis se déroule en deux étapes.

Dans un premier temps, un panel d'experts de 16 membres sélectionne trois candidats pour chaque catégorie. Le pré-jury est tournant et est choisi par les associations de l'industrie cinématographique[18].

Dans la deuxième étape, tous les membres de l'association Filmiaura, soit environ 260 personnes, participent à la sélection des lauréats du Jussi lors d'un vote à huis clos. Le vote se fait à scrutin secret[19].

Catégories de prixModifier

Catégorie Catégorie en finnois période
Meilleur film Paras elokuva 1987-
Meilleur réalisateur Paras ohjaus 1944-
Meilleur script Paras käsikirjoitus 1945-
Meilleur acteur Paras miespääosa 1944-
Meilleure actrice Paras naispääosa 1944-
Meilleur second rôle masculin Paras miessivuosa 1944–1965, 1981–
Meilleur second rôle féminin Paras naissivuosa 1944–1965, 1981–
Meilleure photographie Paras kuvaus 1944-
Meilleurs maquillages Paras maskeeraussuunnittelu 1992, 2013–
Meilleur montage Paras leikkaus 1964-
Meilleur son Paras äänisuunnittelu 1994-
Meilleurs décors Paras lavastus 1944-
Meilleurs costumes Paras pukusuunnittelu 1992-
Meilleure musique Paras elokuvamusiikki 1950-
Meilleur film documentaire Paras dokumentti 1985, 2002–
Meilleur court métrage Paras lyhytelokuva 1946–1958, 1966–1980, 2018–
Jussi-béton pour l'œuvre d'une vie Betoni-Jussi 1978-

LauréatsModifier

Parmi les lauréats du prix[17]:

2011-2020Modifier

Film
2020​
2019​
2018​
2017​
2016​
2015​
2014​
2013​
2012​
2011
Meilleur film Réalisation Premier rôle féminin Premier rôle masculin Second rôle féminin Second rôle masculin Script Photographie Musique Son Montage Décors Costumes Maquillages Film documentaire Court métrage Jussi-béton
Aurora – Max Malka Miia Tervo – Aurora Mimosa Willamo – Aurora Pekka Strang – Koirat eivät käytä housuja Miitta Sorvali – Aurora Chike Ohanwe – Aurora Miia Tervo – Aurora Pietari Peltola – Koirat eivät käytä housuja Michal Nejtek – Koirat eivät käytä housuja Micke Nyström – Koirat eivät käytä housuja Mervi Junkkonen – Koirat eivät käytä housuja Jaagup Roomet – Marian Paratiisi Jouni Mervas – Aurora Aija Beata Rjabovska - Koirat eivät käytä housuja Aatos ja Amine - Reetta Huhtanen, Hannu-Pekka Vitikainen Kaksi ruumista rannalla – Anna Paavilainen Markus Selin
Tyhjiö - Aleksi Salmenperä Aleksi Salmenperä (Tyhjiö) Oona Airola (Oma maa) Hannu-Pekka Björkman (Ihmisen osa) Satu Tuuli Karhu (Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja) Paavo Kinnunen (Suomen hauskin mies) Kirsikka Saari (Hölmö nuori sydän) Aarne Tapola (Juice) Sanna Salmenkallio (Yrittäjä) Tuomas Klaavo (Tyhjiö) Samu Heikkilä (Tyhjiö) Antti Nikkinen (Oma maa) Susse Roos (Juice) Riikka Virtanen (Juice) Yrittäjä, Virpi Suutari, Joonas Berghäll et Satu Majava Star Shaped Scar, Virpi Kunttu et Vuokko Kunttu Hannele Lauri
Ikitie, Ilkka Matila Aj Annila (Ikitie) Krista Kosonen (Miami) Eero Aho (Tuntematon Sotilas) Sidse Babett Knudsen (Ikitie) Hannu-Pekka Björkman (Ikitie) Teemu Nikki (Armomurhaaja) Rauno Ronkainen (Ikitie) Timo Kaukolampi & Tuomo Puranen (Armomurhaaja) Kirka Sainio (Tuntematon Sotilas) Ben Mercer (Tuntematon Sotilas) Kalju Kivi (Ikitie) Anna Vilppunen (Tom Of Finland) Salla Yli-Luopa (Tuntematon Sotilas) Hobbyhorse Revolution, Selma Vilhunen Katto, Teppo Airaksinen Maunu Kurkvaara
Hymyilevä mies, Jussi Rantamäki Juho Kuosmanen (Hymyilevä mies) Linnea Skog (Tyttö nimeltä Varpu) Jarkko Lahti (Hymyilevä mies) Oona Airola (Hymyilevä mies) Jani Volanen (Jättiläinen) Pekko Pesonen (Jättiläinen) J-P Passi (Hymyilevä mies) Panu Aaltio (Järven Tarina) Panu Riikonen (Bodom) Jussi Rautaniemi (Hymyilevä mies) Santtu Toivola (Pahan Kukat) Sari Suominen (Hymyilevä mies) Salla Yli-Luopa (Hymyilevä mies) Kuun Metsän Kaisa, Katja Gauriloff Helena Ylänen
Miekkailija, Kai Nordberg et Kaarle Aho Aleksi Salmenperä (Häiriötekijä) Krista Kosonen (Kätilö) Tommi Korpela (Häiriötekijä) Mari Rantasila (Henkesi Edestä) Pirkka-Pekka Petelius (Kätilö) Karoliina Lindgren (Armi elää!) Tuomo Hutri F.S.C. (Miekkailija) Pan Sonic: Mika Vainio et Ilpo Väisänen (Atomin Paluu) Timo Anttila et Tuomas Seppäne (Big Game) Samu Heikkilä (Häiriötekijä) Otso Linnalaakso (Armi elää!) Marjatta Nissinen (Tyttökuningas) Salla Yli-Luopa (Lovemilla) Ompelijatar, Ville Suhonen Kari Sohlberg
He ovat paenneet, Aleksi Bardy J-P Valkeapää (He ovat paenneet) Antti Heikki Pesonen (Päin seinää) Peter Flinckenberg (Tuulensieppaajat) Sanna Salmenkallio (Eedenistä pohjoiseen) Micke Nyström (wHe ovat paenneet) Mervi Junkkonen (He ovat paenneet) Markku Pätilä (Palsa ) Auli Turtiainen (Onneli ja Anneli ) Jessica Simonsson (Vadelmavenepakolainen) Eedenistä pohjoiseen, Virpi Suutari Antti Litja
Betoniyö, Misha Jaari et Mark Lwoff Pirjo Honkasalo (Betoniyö) Leea Klemola (Kerron sinulle kaiken) Eero Aho (8-pallo) Matleena Kuusniemi (Tumman veden päällä) Jasper Pääkkönen (Leijonasydän) Simo Halinen (Kerron sinulle kaiken) Peter Flinckenberg F.S.C. (Betoniyö) Månskensorkestern, Olli Tuomainen (Laulu koti-ikävästä) Jan Alvermark (Betoniyö) Niels Pagh Andersen (Betoniyö) Pentti Valkeasuo (Betoniyö) Riitta Peteri (Oppipoika) Mari Vaalasranta (8-pallo) Laulu koti-ikävästä, Mika Ronkainen Jörn Donner
Kohta 18, Maarit Lalli Maarit Lalli (Kohta 18) Laura Birn (Puhdistus) Eero Ritala (Kulman pojat) Liisi Tandefelt (Puhdistus) Santtu Karvonen (Juoppohullun päiväkirja) Maarit Lalli, Henrik Mäki-Tanila (Kohta 18) Rauno Ronkainen (Puhdistus) Karsten Fundal (Säilöttyjä unelmia) Kirka Sainio (Puhdistus) Riitta Poikselkä (Kovasikajuttu) Ulrika von Vegesack (Iron Sky) Tiina Wilén (Miss Farkku-Suomi) Riikka Virtanen (Puhdistus) Kovasikajuttu, Jukka Kärkkäinen et J-P Passi Anneli Sauli
Le Havre, Aki Kaurismäki Aki Kaurismäki (Le Havre) Elina Knihtilä (Hyvä poika) Joonas Saartamo (Hiljaisuus) Elina Salo (Le Havre) Ilkka Heiskanen (Hiljaisuus) Aki Kaurismäki (Le Havre) Timo Salminen (Le Havre) Timo Hietala (Hiljaisuus) Olli Huhtanen, Pietari Koskinen (Hiljaisuus) Timo Linnasalo (Le Havre) Kari Kankaanpää (Hella W) Anu Pirilä (Hella W) Ikuisesti sinun, Mia Halme Elina Salo
Napapiirin sankarit, Aleksi Bardy Dome Karukoski (Napapiirin sankarit) Katja Küttner (Prinsessa) Ville Virtanen (Paha perhe) Sara Melleri (Sisko tahtoisin jäädä) Sampo Sarkola (Kohtaamisia) Pekko Pesonen (Napapiirin sankarit) Mika Orasmaa (Rare Exports) Juri Seppä et Miska Seppä (Rare Exports) Tuomas Seppänen, Timo Anttila et Jussi Honka (Rare Exports) Kimmo Taavila (Rare Exports) Jalmari Helander (Rare Exports) Saija Siekkinen (Rare Exports) Miesten vuoro, Joonas Berghäll et Mika Hotakainen Matti Kassila


2001-2010Modifier

Film
2010​
2009​
2008​
2007​
2006​
2005​
2004​
2003​
2002​
2001
Meilleur film Réalisation Premier rôle féminin Premier rôle masculin Second rôle féminin Second rôle masculin Script Photographie Musique Son Montage Décors Costumes Film documentaire Jussi-béton
Postia pappi Jaakobille, Lasse Saarinen, Rimbo Salomaa Klaus Härö (Postia pappi Jaakobille) Minna Haapkylä (Kuulustelu) Heikki Nousiainen (Postia pappi Jaakobille) Amanda Pilke (Kielletty hedelmä) Peter Franzén (Rööperi) Antti Raivio, Jan Forsström, Zaida Bergroth (Skavabölen pojat) Tuomo Hutri (Muukalainen) Dani Strömbäck (Postia pappi Jaakobille) Janne Laine (Skavabölen pojat) Mervi Junkkonen (Muukalainen) Pirjo Rossi (Rööperi) Tiina Kaukanen (Rööperi ) Kansakunnan olohuone, Jukka Kärkkäinen Lasse Pöysti
Niko - lentäjän poika, Petteri Pasanen, Hannu Tuomainen Dome Karukoski (Tummien perhosten koti) Elena Leeve (Putoavia enkeleitä) Tommi Korpela (Putoavia enkeleitä) Elina Knihtilä (Putoavia enkeleitä) Pertti Sveholm (Tummien perhosten koti) Hannu Tuomainen, Marteinn Thorisson (Niko - lentäjän poika) Rauno Ronkainen (Käsky) Iiro Rantala et Markku Kanerva (Risto Räppääjä) Panu Riikonen et Vesa Meriläinen (Sauna) Harri Ylönen (Tummien perhosten koti) Antti Nikkinen, Ville Vauras et Vladimir Bedrich Dvorak (Sauna) Anna Vilppunen (Sauna) Katastrofin aineksia, John Webster
Musta jää, Kai Nordberg et Kaarle Aho Petri Kotwica (Musta jää) Outi Mäenpää (Musta jää) Tommi Korpela (Miehen työ) Kristiina Elstelä (Sooloilua) Jani Volanen (Miehen työ) Petri Kotwica (Musta jää) Mika Orasmaa (Joulutarina) Eicca Toppinen (Musta jää) Kyösti Väntänen (Raja 1918) Jukka Nykänen (Musta jää) Jukka Uusitalo (Ganes) Helena Paavilainen-Takala (Ganes) Yhden tähden hotelli, Ari Matikainen Åke Lindman
Laitakaupungin valot, Aki Kaurismäki Aku Louhimies (Valkoinen kaupunki) Susanna Anteroinen (Valkoinen kaupunki) Janne Virtanen (Valkoinen kaupunki) Seela Sella (Kalteva torni) Mikko Kouki (Riisuttu mies) Paavo Westerberg ja Mikko Kouki (Valkoinen kaupunki) Timo Salminen (Laitakaupungin valot) Kimmo Pohjonen ja Samuli Kosminen (Jadesoturi) Pietari Koskinen (Unna ja Nuuk) Samu Heikkilä (Valkoinen kaupunki) Markku Pätilä (Laitakaupungin valot) Anna Vilppunen (Jadesoturi) Kenen joukoissa seisot, Jouko Aaltonen
Paha maa, Markus Selin Aku Louhimies (Paha maa) Maria Lundqvist (Äideistä parhain) Eläville ja kuolleille, Hannu-Pekka Björkman Matleena Kuusniemi (Paha maa) Sulevi Peltola (Paha maa) Paavo Westerberg, Jari Rantala et Aku Louhimies (Paha maa) Jarkko T. Laine (Äideistä parhain) Jukka Immonen (Tyttö sinä olet tähti) Janne Laine, Kirka Sainio ja Samu Heikkilä (Paha maa) Samu Heikkilä (Paha maa) Cian Bornebusch (Äideistä parhain) Tiina Kaukanen (Paha maa) Sen edestään löytää, John Webster
Koirankynnen leikkaaja, Kari Sara Markku Pölönen (Koirankynnen leikkaaja) Outi Mäenpää (Kukkia ja sidontaa) Peter Franzén (Koirankynnen leikkaaja) Minttu Mustakallio (Lapsia ja aikuisia) Kari Väänänen (Juoksuhaudantie) Markku Pölönen (Koirankynnen leikkaaja) Kari Sohlberg (Koirankynnen leikkaaja) Sanna Salmenkallio (Melancholian 3 huonetta) Paul Jyrälä (Pelikaanimies) Kimmo Taavila (Vares) Jussi Halonen, Samuli Halla, Petri Neuvonen (Pelikaanimies) Elina Kolehmainen (Keisarikunta) Melancholian 3 huonetta, Pirjo Honkasalo
Nousukausi, Lasse Saarinen Jarmo Lampela (Eila) Sari Mällinen (Eila) Mikko Leppilampi (Helmiä ja sikoja) Outi Mäenpää (Helmiä ja sikoja) Juha Muje (Raid) Mika Ripatti (Nousukausi) Pini Hellstedt (Pahat pojat) Kerkko Koskinen (Nousukausi) Jyrki Rahkonen (Pahat pojat) Jukka Nykänen (Sotalapset) Jukka Uusitalo (Raid) Pentti Tillder (Raid) Sotalapset, Erja Dammert
Mies vailla menneisyyttä, Ilkka Mertsola Aki Kaurismäki (Mies vailla menneisyyttä) Kati Outinen (Mies vailla menneisyyttä) Sulevi Peltola (Haaveiden kehä) Jaana Järvinen (Haaveiden kehä) Heikki Hela (Kahlekuningas) Aki Kaurismäki (Mies vailla menneisyyttä) Timo Salminen (Mies vailla menneisyyttä) Eero Ojanen (Haaveiden kehä) Olli Pärnänen (Kahlekuningas) Timo Linnasalo (Mies vailla menneisyyttä) Kati Ilmaranta (Heinähattu ja Vilttitossu) Tiina Kaukanen (Heinähattu ja Vilttitossu) Elämän äidit, Markku Lehmuskallio et Anastasia Lapsui
Joki, Riikka Poulsen Jarmo Lampela (Joki) Irina Björklund (Minä ja Morrison) Martti Suosalo (Rentun ruusu) Sanna-Kaisa Palo (Emmauksen tiellä) Pertti Sveholm (Klassikko) Jarmo Lampela (Joki) Pini Hellstedt (Rölli ja metsänhenki) Timo Hietala (Cyclomania) Pekka Karjalainen (Joki) Kimmo Taavila (Joki) Pertti Hilkamo (Rölli ja metsänhenki) Anu Pirilä (Rölli ja metsänhenki) Joutilaat, Susanna Helke et Virpi Suutari
Seitsemän laulua tundralta, Tuula Söderberg Olli Saarela (Bad Luck Love) Outi Mäenpää (Lomalla) Janne Reinikainen (Badding) Tarja-Tuulikki Tarsala (Bad Luck Love) Tommi Eronen (Bad Luck Love) Auli Mantila (Pelon maantiede) Kari Sohlberg (Badding) Kyösti Väntänen (Bad Luck Love) Samu Heikkilä (Levottomat) Minna Santakari (Badding) Tiina Kaukanen (Badding) Jari Leskinen (Levottomien tunnuslaulu ja musiikkivalinnat)


1991-2000Modifier

Film
2000​
1999​
1998​
1997​
1996​
1995​
1994​
1993​
1992​
1991
Meilleur film Réalisation Premier rôle féminin Premier rôle masculin Second rôle féminin Second rôle masculin Script Photographie Musique Son Montage Décors Costumes Jussi-béton
Rukajärven tie, Marko Röhr et Ilkka Y.L. Matila Olli Saarela (Rukajärven tie) Eeva Litmanen (Rakkaudella, Maire) Martti Suosalo (Kulkuri ja joutsen) Minna Haapkylä (Rakkaudella, Maire) Kalevi Haapoja (Häjyt) Matti Ijäs (Sokkotanssi) Kjell Lagerroos (Rukajärven tie) Tuomas Kantelinen (Rukajärven tie) Peter Nordström (Rukajärven tie) Jukka Nykänen (Rukajärven tie) Pertti Hilkamo (Rukajärven tie) Merja Väisänen (Pikkusisar)
Kuningasjätkä, Kari Sara Markku Pölönen (Kuningasjätkä) Elina Leeve (Tulennielijä) Pertti Koivula (Kuningasjätkä) Tiina Weckström (Tulennielijä) Peter Franzén (Kuningasjätkä) Markku Pölönen (Kuningasjätkä) Kjell Lagerroos (Tulennielijä) Pekka Karjalainen - Kauko Lindfors (Tulennielijä) Michael Leszczylowski - Bernhard Winkler (Tulennielijä) Tiina Makkonen (Tulennielijä) Auli Turtiainen-Kinnunen ja Arja Könönen (Tulennielijä)
Sairaan kaunis maailma, Mika Ritalahti Olli Saarela (Lunastus) Leea Klemola (Neitoperho) Kari Heiskanen (Lunastus) Rea Mauranen (Neitoperho) Martti Suosalo (Palkkasoturi) Käsikirjoitus: Olli Saarela ja Heikki Vuento (Lunastus) Harri Räty (Sairaan kaunis maailma) Tuomas Kantelinen (Lunastus) Kimmo Taavila (Sairaan kaunis maailma) Risto Karhula (Sagojogan ministeri) Tiina Kaukanen (Sagojogan ministeri; Lunastus) Vesa-Matti Loiri
Kauas pilvet karkaavat, Aki Kaurismäki Aki Kaurismäki (Kauas pilvet karkaavat) Kati Outinen (Kauas pilvet karkaavat) Jorma Tommila (Joulubileet) Elina Salo (Kauas pilvet karkaavat) Oiva Lohtander (Joulubileet) Aki Kaurismäki (Kauas pilvet karkaavat) Olavi Tuomi (Merisairas) Risto Iisalo (Merisairas) Jukka Mäkelä
Kivenpyörittäjän kylä, Kari Sara Markku Pölönen (Kivenpyörittäjän kylä) Päivi Akonpelto (Suolaista ja makeaa) Matti Varjo (Kivenpyörittäjän kylä) Pietari Koskinen (Suolaista ja makeaa) Jukka Uusitalo, Ilmari Hakala, Jouni Nikkanen (Lipton Cockton in the Shadows of Sodoma)
Pidä huivista kiinni, Tatjana, Aki Kaurismäki Aleksi Mäkelä (Esa ja Vesa - auringonlaskun ratsastajat) Juha Veijonen (Esa ja Vesa - auringonlaskun ratsastajat) Helena Vierikko (Kissan kuolema) Timo Salminen (Pidä huivista kiinni, Tatjana) Peter Lindholm (Anita)
Onnen maa, Kari Sara Veikko Aaltonen (Isä meidän) Tiina Lymi (Akvaariorakkaus) Hannu Kivioja (Isä meidän) Sara Paavolainen (Harjunpää ja kiusantekijät) Veikko Tiitinen (Onnen maa) Markku Pölönen (Onnen maa) Olavi Tuomi (Isä meidän) Yari (Akvaariorakkaus) Paul Jyrälä (Romanovin kivet) Minna Santakari (Onnen maa; Akvaariorakkaus)
Tuhlaajapoika, Aki Kaurismäki Aki Kaurismäki (Boheemielämää) Merja Larivaara (Kaivo) Paavo Pentikäinen (Pilkkuja ja pikkuhousuja) Liisamaija Laaksonen (Kaivo) Esko Salminen (Tuhlaajapoika) Iiro Küttner (Tuhlaajapoika) Esa Vuorinen (Kaivo) Mauri Sumén (Tuhlaajapoika)
Mika Kaurismäki (Zombie ja Kummitusjuna) Irma Junnila (Viiva vinita) Silu Seppälä (Zombie ja Kummitusjuna) Sari Mällinen (Rölli - hirmuisia kertomuksia) Werner Bros. -yhtye (Iskelmäprinssi) Anssi Mänttäri (Muuttolinnun aika) Olli Varja (Zombie ja Kummitusjuna) Juha Tapaninen et équipe (Iskelmäprinssi) Risto Karhula (Iskelmäprinssi) Mila Niemi (Rölli - hirmuisia kertomuksia) Peter von Bagh
Aki Kaurismäki (Tulitikkutehtaan tyttö) Kati Outinen (Tulitikkutehtaan tyttö) Matti Pellonpää (Räpsy & Dolly eli Pariisi odottaa) Elina Salo (Tulitikkutehtaan tyttö) Esko Nikkari (Tulitikkutehtaan tyttö) Timo Salminen (I Hired a Contract Killer) Jouko Lumme (Amazon) Tom Hamberg (Ystävät, toverit) Renny Harlin


BibliographieModifier

  • (fi) Peter von Bagh, Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja, Helsinki, Otava, (ISBN 951-1-12705-5)
  • (fi) Kari Uusitalo, Suomalaisen elokuvan vuosikymmenet – johdatus kotimaisen elokuvan ja elokuva-alan historiaan 1896–1963, Helsinki, Otava,
  • (fi) Kari Uusitalo, Suomen Hollywood on kuollut – kotimaisen elokuvan ahdinkovuodet 1956–1963, Helsinki, Suomen elokuvasäätiö, (ISBN 951-9349-21-9)
  • (fi) Kari Uusitalo, ”Miehen iässä” – Jussi 50 vuotta, Filmiaura,

Notes et référencesModifier

  1. YLE: Lapland Odyssey Wins Jussi Award
  2. a et b Uusitalo 1965, p. 175
  3. Uusitalo 1994, p. 1
  4. (fi) « Jussi-voittajat kautta aikojen – 1944–1949 », Filmiaura (consulté le )
  5. (fi) « Elokuvavuosi 2010 huipentuu Jussi-gaalaan », Yle Uutiset, (consulté le )
  6. (fi) Annikki Arni, « Jussin päivänä », Elokuva-Aitta,‎ , p. 24
  7. Uusitalo 1965, p. 147
  8. Uusitalo 1994, p. 5
  9. Uusitalo 1981, p. 23
  10. a et b Uusitalo 1994, p. 6
  11. a et b (fi) Kari Uusitalo, « Karin kommentteja », Hyvinkään sanomat,‎
  12. (fi) Kari Uusitalo, « Karin kommentteja », TV-maailma,‎
  13. (fi) « Juontajana Matti Kassila », Etelä-Suomen Sanomat,‎
  14. von Bagh 2005, p. 679
  15. hormis en 2001 (675 262) et 2005 (942 423), durant lesquels les films finlandais n'ont pas attiré plus d'un million de spectateurs.
  16. (fi) « Kotimaisten elokuvien katsojaluvut 2010 », Suomen Elokuvasäätiö, (consulté le )
  17. a b et c (fi) « Jussi-voittajat », sur jussit.fi (consulté le )
  18. (fi) Mika Nieminen, « Jussit ovat teatterielokuvien palkinto », Helsingin Sanomat,‎
  19. (fi) « Tiesitkö tämän Jusseista? Kysymys 3 », Filmiaura (consulté le )

AnnexesModifier

Articles connexesModifier

Liens externesModifier

Sur les autres projets Wikimedia :